Maahanmuuttajilla on edessään pitkä tie Euroopan työmarkkinoille integroitumiseen

Uusien maahanmuuttajientehokas ja oikea-aikainen työmarkkinoille on noussut merkittäväksi kysymykseksi poliittisella asialistalla monissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä ei ole yllättävää, sillä sosiaalisen osallisuuden helpottamisen lisäksi työmarkkinoille integroituminen on tärkeää sosiaalijärjestelmiin kohdistuvan paineen lievittämiseksi, taloudellisesti järkevä vastaus (pakolaiskriisiin) ja pitkällä aikavälillä se voi helpottaa Euroopan ongelmia, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja työvoiman vähenemiseen. Lisäksi tehokas ja kestävä työmarkkinoille integroituminen voi parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä paikallisesti että koko yhteiskunnassa – esimerkiksi äskettäin saapuneet pakolaiset ja turvapaikanhakijat voivat työkollegoidensa kautta osallistua enemmän yhteisön tasolla ja muuhun sosiaaliseen toimintaan.

Pakolaiskriisi on vaikuttanut jokaiseen EU-maahan, moniin suoraan. Kysymys ei rajoitu kansallisiin rajoihin, eikä sitä voida tarkastella erillisenä. Eurofoundin raportissa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työmarkkinoille integroitumista koskevista lähestymistavoista tarkastellaan EU:n eri jäsenvaltioissa toteutettuja käytännön toimenpiteitä. On selvää, että näiden uusien maahanmuuttajien integroimisessa työmarkkinoille ei ole kyse vain taidoista tai oikeudellisista menettelyistä, vaan siihen liittyy myös elinoloja, maantieteellistä jakautumista, työnantajien kannustimia ja koulutusta.

Esimerkiksi vastaanottokeskusten elinolot ovat usein riittämättömät valmistamaan ihmisiä työmarkkinoille pääsyyn. Raportoidaan ylikansoituksesta ja huonoista olosuhteista sekä majoituksen puutteesta. Vaikka turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten maantieteellistä jakautumista yksittäisten maiden sisällä suunnitellaan, työmahdollisuuksia vastaanottokeskusten ja siirtolaisten majoituspaikkojen läheisyydessä ei ole takeita.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden erilaiset tilanteet

Myös pakolaisten (virallisesti tunnustetun kansainvälisen suojelun aseman) ja turvapaikanhakijoiden (kansainvälistä suojelua hakeneet ja päätöstä odottavat) tilanteessa voi olla suuria eroja. Turvapaikanhakijoiden työllisyyspalvelujen rahoitus on usein vakiintuneempaa kuin pakolaisten työvoimapalvelujen, eikä niiden saatavuus ole yhtä yksinkertaista. Samoin työssäkäyvien turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaoikeudet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä, ja säännöt ovat usein epäedullisempia kuin muiden maahanmuuttajaryhmien, kuten pakolaisten, osalta.

Toinen tärkeä kysymys on koulutus. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kouluikäisille lapsille ei aina taata erityisjärjestelyjä, ja joissakin maissa on ilmoitettu kapasiteettiongelmista ja todettiin, että koulut ovat huonosti valmistautuneita ottamaan vastaan tätä oppilasryhmää. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sosiaaliselle liikkuvuudelle tulevaisuudessa ja vahvistaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen suhdanneluonteisuutta.

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä vuodesta 2015 lähtien on lisännyt tilapäisen turvapaikan käyttöä. Tämä voi heikentää pakolaisten asemaa työmarkkinoilla, koska se voi estää työnantajia palkkaamasta heitä tai tarjoamasta heille pidempiaikaisia sopimuksia, koska he ovat haluttomia investoimaan koulutukseen.

Kysymys saatavuudesta, ei motivaatiosta

Näistä työmarkkinoille pääsyn esteistä huolimatta useissa maissa vallitsee käsitys, että työntekomotivaation puute on vallitseva ongelma, johon on puututtava, ja useat jäsenvaltiot ovat hiljattain vähentäneet joitakin turvapaikanhakijoille ja/tai pakolaisille tarjottavia muita kuin työllisyyteen liittyviä sosiaalipalveluja ja avustuksia. Nämä toimenpiteet uhkaavat kuitenkin eristää ihmisiä entisestään työmarkkinoilta, koska ne vaikeuttavat asianomaisten henkilöiden elämää ihmisarvoisissa oloissa. Perheenyhdistämistä koskevilla rajoituksilla voi olla samanlainen vaikutus, sillä ne lykkäävät entisestään sosiaalista (ja työmarkkinoille) osallistumista.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat kohtaavat myös erityisiä haasteita ja hallinnollisia rajoituksia ryhtyessään itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, ja useissa maissa pakolaisten itsenäisen ammatinharjoittamisen helpottamiseen tähtäävät toimet ovat joko valtavirran aloitteita tai ne on suunnattu maahanmuuttajille yleensä, joten niissä ei oteta huomioon pakolaisten erityistarpeita.

Näistä jatkuvista ongelmista huolimatta on tunnustettava, että keskeisissä kohdemaissa on vahva poliittinen tahto integroida pakolaiset ja turvapaikanhakijat työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. On syntymässä laajempi yksimielisyys siitä, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tehokkaan kotouttamisen olisi oltava koko Euroopan ensisijainen tavoite. Olemme kuitenkin kaukana tästä tavoitteesta, ja tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, joihin työmarkkinaosapuolet osallistuvat, jotta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tehokas sosiaalinen ja taloudellinen kotouttaminen toteutuisi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Sosiaalinen Eurooppa

• Yhdistyneet kansakunnat: Maailman pakolaispäivä

Linkkejä

Yhdistyneet kansakunnat: Maailman pakolaispäivä

Julkaisu: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työmarkkinoille integroitumisen lähestymistavat: