Etätyön ja hybridityön tulevaisuus

Pandemian jälkeisessä työelämässä osa työntekijöistä on palannut työpaikalle kokoaikaisesti, mutta monet ovat valinneet hybridityön, jossa työskennellään usein kotona tai jossakin muussa työpaikan ulkopuolisessa paikassa useita kertoja viikossa eri aikoihin päivästä. Eurofound on kehittänyt etätyön ja hybridityön tulevaisuudesta erilaisia skenaarioita, joissa tuodaan esiin niiden vaikutuksia työn laatuun ja työn järjestämisen käytäntöihin, jotta poliittiset päättäjät voisivat varmistaa, että etätyölle ja hybridityölle on olemassa oikeanlaiset olosuhteet.

Vaikka etätyö ja hybridityö hakevat vielä muotoaan, uudet tutkimukset viittaavat siihen, että etätyön ja hybridityön kehittäminen yhdenvertaisella tavalla parantaa työn laatua ja organisaation käytäntöjä. Siksi suunniteltaessa myönteistä tulevaisuutta etätyölle ja hybridityölle työmarkkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien on ratkaisevan tärkeää tarkastella sellaisia kysymyksiä kuin oikeudenmukaisuuden varmistaminen työpaikalla, organisaation käytäntöjen tarkistaminen ja autonomian mahdollistaminen, johtajien taitojen kehittäminen, sääntelyjärjestelyjen virtaviivaistaminen, työn laadun takaaminen etätyö- tai hybridityötilanteissa ja työntekijöiden äänen kuulumisen varmistaminen.

Ilman huolellista suunnittelua muuttuvat työjärjestelyt voivat häiritä työpaikkadynamiikkaa ja korostaa sukupuolten epätasapainoa. Onkin tärkeää tukea organisaatioita etä- ja hybridityöjärjestelyjen toteuttamisessa useilla eri aloilla, kuten tarkastelemalla uudelleen terveys- ja turvallisuusriskien arviointikäytäntöjä suhteessa psykososiaalisiin riskeihin, luomalla organisaatioihin luottamuksen kulttuuri ja kiinnittämällä huomiota kehittyneisiin teknologioihin, jotka voivat vaikuttaa tehtävien etähallintaan tulevaisuudessa.

Organisaatioiden on investoitava koulutukseen varmistaakseen, että esimiehillä on hyvät valmiudet hallinnoida hybridityötä. Tehokkaat koulutusstrategiat edellyttävät ohjeita viestinnän, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden kaltaisista aiheista sekä suosituksia esimerkiksi toiminnallisesta tehokkuudesta ja työntekijöiden sitoutumisen edistämisestä hybridiympäristöissä.

Kansallisten päättäjien on ensisijaisesti pohdittava, miten etä- ja hybridityöskentelylle voidaan parhaiten asettaa vähimmäisstandardit esimerkiksi seuraavilla aloilla: oikeus olla tavoittamattomissa, laitekustannukset, viestintä, energiakustannukset, terveys ja turvallisuus, mielenterveys sekä etätyöntekijöiden ja vain työnantajan tiloissa työskentelevien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Työmarkkinaosapuolilla on ratkaisevan tärkeä rooli näiden standardien muotoilussa. EU:n tasolla tärkeitä aiheita ovat seuranta, rajatylittävä etätyö ja hybridityö sekä niiden vaikutukset verotukseen ja sosiaaliturvaan.