Eläkkeelle siirtyminen
Viime vuosiin asti palkkatyöstä eläkkeelle siirtyminen 65-vuotiaana ja usein aikaisemmin on ollut EU:ssa tavallista. Eläkkeellesiirtymisikä vaihtelee EU:n eri jäsenvaltioissa, ja viime aikoina se on noussut.
Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrä on suurempi kuin työmarkkinoille siirtyvien määrä. Kun ihmiset elävät pidempään ja syntyvyys laskee Euroopassa, EU:n politiikan ensisijaisena tavoitteena on kannustaa eurooppalaisia pysymään työelämässä pidempään ja varmistaa eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävä sosiaalinen suojelu. Viime vuosina jotkin jäsenvaltiot ovat nostaneet kansaneläkkeen ikärajaa (esimerkiksi Irlanti 68 vuoden ikään vuoteen 2028 mennessä ja Saksa 67 vuoden ikään vuoteen 2031 mennessä) ja pyrkineet kannustamaan työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Myös yhä useammat ikääntyneet työntekijät toivovat voivansa jatkaa työntekoa pidempään.
Euroopan komission vuonna 2012 antamassa eläkkeitä koskevassa valkoisessa kirjassa ehdotetaan aloitteita puitteiden luomiseksi sille, että ikääntyneet työntekijät voivat jatkavaa työskentelyä ja säästää eläkettään varten. Siinä myös kehotettiin jäsenvaltioita poistamaan miesten ja naisten kansaneläkeiän erot ja tarkistamaan tarpeettomat pakolliset eläkeiät. Komissio on myös tarkastanut eläkejärjestelmät Euroopassa raskasta tai vaarallista työtä tekevien työntekijöiden osalta ja keskustellut meneillään olevista uudistuksista ja parhaista käytännöistä sekä suosituksista EU:n jäsenvaltioille.
Eurofound on analysoinut vuosien mittaan EU:n jäsenvaltioiden eläkkeisiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessa on tarkasteltu asteittaisen eläkkeelle siirtymisen ja varhaiseläkkeen mahdollisuuksia, työn ja osa-aikaeläkkeen yhdistämistä, työskentelyä eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vapaaehtoistyön tekemistä eläkkeellä sekä eläkkeiden määrään liittyviä kysymyksiä. Viime vuosina tutkimus on keskittynyt työelämän jatkamiseen nykyisen eläkeiän yli sekä työmieltymyksiä, tuloja ja elämänlaatua koskeviin kysymyksiin.
Eurofoundin kolmannessa Euroopan elämänlaatututkimuksessa tehtyjen havaintojen analyysissa tarkastellaan ikääntyneiden työntekijöiden työaikamieltymyksiä. Siitä käy ilmi, että lähes puolet vähintään 50-vuotiaista työntekijöistä haluaa tehdä vähemmän työtunteja ottaen huomioon taloudelliset tarpeensa. Merkittävä osa eläkeläisistä, jotka eivät tällä hetkellä tee palkkatyötä, haluaisi todellisuudessa työskennellä vähintään muutaman tunnin viikossa. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu sitä, miten uran väliarvioinnit voivat auttaa selventämään työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä myöhempään eläkeikään asti.
Nykyisin ikääntyneet työntekijät siirtyvät työvoimasta pois usein ennen valtiollista eläkeikää terveysongelmien, vammautumisen tai hoitovelvoitteiden vuoksi. Monet muut toivovat voivansa työskennellä vähemmän, jotta työtunnit vastaisivat paremmin heidän mieltymyksiään. Yksi tapa motivoida ihmisiä pysymään työelämässä pidempään on helpottaa työtuntien vähentämistä ja täydentää menetettyjä tuloja osa-aikaeläkkeellä tai etuuksilla. Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan tällaisten osa-aikaeläkejärjestelmien vaikutusta.
Monissa maissa ikääntyneet tekevät palkkatyötä eläkeiän jälkeen. Eurofoundin tutkimuksessa aiheesta palkkatulot EU:ssa eläkkeelle siirtymisen jälkeen tarkastellaan eläkeläisten motiiveja etsiä palkkatyötä ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Siinä tarkastellaan yritysten strategioita palkkaamisen ja palveluksessa pitämisen osalta ja tuodaan esiin etuja ja haittoja, jotka liittyvät ikääntyneiden haluun tehdä palkkatyötä. Siinä tarkastellaan myös, missä määrin työskentely eläkkeelle siirtymisen jälkeen liittyy eläkeläisväestön tulojen riittävyyteen.
Eläke on monien eläkeläisten päätulonlähde. Eläkejärjestelmien uudistuksessa on keskitytty viime vuosina julkisten eläkkeiden kestävyyteen ja nykyisen eläkeiän nostamiseen. Eurofoundin tutkimuksessa aiheesta työmarkkinaosapuolten osallistuminen EU:n eläkeuudistukseen tarkastellaan uudistuksia, jotka on tehty vastauksena talous- ja rahoituskriisiin, ja korostetaan työmarkkinaosapuolten tehtävää kyseisissä uudistuksissa vuodesta 2008 lähtien.
Euroopan väestön ikääntyessä vanhusten sosiaalinen osallisuus ja ikääntyneiden vapaaehtoistyön edistämistä koskevat strategiat ovat tärkeitä aiheita EU:n poliittisella asialistalla. Tutkimus aiheesta ikääntyneiden vapaaehtoistyö EU:ssa osoittaa vapaaehtoistyön parhaat käytännöt kaikin puolin ja sen yhteyden sosiaaliseen osallisuuteen. Siinä tarkastellaan toimenpiteitä, joilla lisätään vapaaehtoistyön tekemistä työelämästä eläkkeelle siirryttäessä.
Naiset siirtyvät eläkkeelle miehiä aikaisemmin useimmissa jäsenvaltioissa. Tämä johtuu osittain siitä, että he käyttävät enemmän aikaa huollettavien hoitamiseen kuin miehet. Tämä kuitenkin todennäköisesti muuttuu tulevina vuosina, kun suunnitteilla on eläkeiän nostaminen monissa maissa. Eurofound on tarkastellut ikääntyneiden naistyöntekijöiden tilannetta Euroopassa ja kannustimia, joilla heidän työmarkkinoille osallistumisensa kasvua voidaan jatkaa rajoittamalla varhaista eläkkeelle siirtymistä.