Industrial relations and social dialogue
Abstract
Tässä raportissa on yhteenveto siitä, miten vuoden 2021 vähimmäispalkkatasot määritettiin vuonna 2020, jolloin covid-19-pandemian vaikutus oli suuri. Siinä arvioidaan kansallisten päätöksentekijöiden kohtaamia vaikeuksia ja heidän reagointiaan pandemian taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia koskeviin haasteisiin, kun vähimmäispalkasta tehtiin päätöksiä. Raportissa kartoitetaan, missä määrin vähimmäispalkkoja käsiteltiin covid-19-pandemiaan liittyvissä tukitoimissa. Siinä käsitellään riittäviä vähimmäispalkkoja koskevassa EU:n aloitteessa aikaansaatua edistystä ja kartoitetaan EU:n tason työmarkkinaosapuolten ja kansallisten päätöksentekijöiden reaktioita. Raportin tukena on kaksi täydentävää valmisteluasiakirjaa: toisessa analysoidaan edellisen vuosikymmenen aikana pienipalkkaisten ja vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden osalta tapahtunutta kehitystä ja toisessa tehdään yhteenveto uusimmasta tutkimuksesta, joka koskee vähimmäispalkkoja EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Key findings
Vähimmäispalkkoja nostettiin useimmissa jäsenvaltioissa varovasti vuosina 2020–2021. Nousu oli maissa keskimäärin kolme prosenttia (laskettu kansallisissa valuutoissa). Ainoastaan muutama jäsenvaltio päätti jäädyttää vähimmäispalkkansa vuoteen 2021 asti. Tämä eroaa huomattavasti jäsenvaltioiden reaktioista finanssikriisin aikana.
Maissa, joissa ei ole vähimmäispalkkaa (Italia, Itävalta, Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska), palkankorotukset olivat kohtuullisia mutta työehtosopimusneuvottelut osoittautuivat yleisesti kohtalaisen vakaiksi. Koska pandemia vaikutti joissakin tapauksissa työehtosopimusneuvotteluihin, joitakin uusimisia ja palkankorotuksia lykättiin.
Päätöksentekijöiden suurin haaste vuoden 2020 vähimmäispalkkojen määrittämiskierroksella oli pandemiaan liittyvä yleinen taloudellinen epävarmuus. Jos ennusteita pystyttiin tekemään, ne olivat tavanomaista epävarmempia tai epävakaampia.
Työmarkkinaosapuolten kannat ehdotettuun direktiiviin EU:n vähimmäispalkoista eivät muuttuneet. Yleisesti ottaen työnantajajärjestöt suhtautuvat aloitteeseen kriittisimmin ja suosivat ei-sitovaa suositusta. Useimmat ammattijärjestöt kannattavat aloitetta mutta haluaisivat edetä vielä pidemmälle. Hallituksilla on erilaisia kantoja.
List of tables
The report has the following list of tables:
Table 1: Gross minimum wages, selected EU Member States and the UK, in € and national currencies, 2020 and 2021 compared
Table 2: Sub-minimum rates for selected EU Member States and the UK as of January 2021
Table 3: Occupational or sector-related statutory minimum wage rates in Cyprus, Malta and Romania, January 2021
Table 4: Seniority- or qualification-related top-ups of statutory minimum wage rates for private sector workers, January 2021
Table 5: Minimum wage rates related to level of hardship or job demands for private sector workers, January 2021
Table 6: Change in monthly minimum wages in collective agreements (%), between 1 January 2020 and 1 January 2021, for selected low-paid jobs (national currencies)
Table 7: Minimum wage setting for 2021 – Countries that followed previous commitments
Table 8: Minimum wage setting for 2021 – Countries that adhered to formulas
Table 9: Minimum wage setting for 2021 – Countries that fell short of previous targets
Table 10: Minimum wage setting for 2021 – Countries that opted for cautious increases
Table 11: Minimum wage setting for 2021 – Countries that froze the level or deferred decisions
Table 12: Change in the number of employees 2019 to 2020 and proportion of minimum wage workers, by sector
Table A1: Legal basis for statutory minimum wages
Table A2: Overview of changes to minimum wage regulations in 2020
Table A3: Wage rates in collective agreements related to 10 selected low-paid jobs, 2020 to 2021, in national currency
Table A4: Minimum wage references used in short-time working schemes or for subsidised employment
Table A5: References to the minimum wage determining the eligibility for income support when employed
Table A6: Minimum wage references used to determine the level of COVID-19-related benefits for self-employed people, working parents and others
Table A7: References to the minimum wage determining the eligibility to obtain certain benefits
Table A8: List of other COVID-19 EU PolicyWatch database cases referred to in this report by country
Table A9: Network of Eurofound Correspondents
List of figures
The report has the following list of figures:
Figure 1: Breakdown of national decision-makers interviewed, based on organisation type and system type (%)
Figure 2: Hourly minimum wages (€), selected Member States, 2021
Figure 3: Collectively agreed average or median monthly pay in 10 low-paid jobs, January 2021 (€)
Figure 4: Minimum wage setting for 2021 and the role of the social partners
Figure 5: Change in number of employees between 2019 and 2020 and proportion of minimum wage workers by occupation, men and women
Figure 6: Stances towards the proposed directive by respondent type (%)
Figure 7: Stances towards the proposed directive by type of wage setting (%)
- Number of pages
-
74
- Reference nº
-
EF21015
- ISBN
-
978-92-897-2172-1
- Catalogue nº
-
TJ-AS-21-001-EN-N
- DOI
-
10.2806/47491
- Permalink
Cite this publication
Eurofound (2021), Minimum wages in 2021: Annual review, Minimum wages in the EU series, Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Related publications
Publication series
