Covid-19-pandemia ja sukupuolten väliset erot työssä ja kotona

Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.

Authors

Ximena Calò

Paola Profeta

Abstract

Covid-19-pandemia on lisännyt eriarvoisuutta Euroopassa monissa yhteiskunnan eri yhteyksissä, mukaan lukien naisten ja miesten välillä useilla keskeisillä aloilla. Tässä kertomuksessa tarkastellaan ennen covid-19-kriisiä vallinnutta sukupuolten eriarvoisuutta ja kuvataan pandemian vaikutuksia näihin eroihin. Siinä analysoidaan myös eri maiden hallitusten eri puolilla EU:ta toteuttamia poliittisia toimia, joilla pyrittiin kaventamaan sukupuolten välisiä eroja ja estämään niiden syventyminen pandemian aikana. Pandemian vaikutukset työllisyyteen EU:n tasolla ovat yleisesti olleet huomattavan sukupuolineutraaleja, joskin poikkeuksia on esiintynyt eri aloilla ja sosioekonomisissa ryhmissä. Jo aiemmin olemassa olleet erot palkattoman työtaakan jakautumisessa säilyivät ennallaan, mikä johti hankaluuksiin työn ja muun elämän tasapainottamisessa etenkin etätyötä tekevien pienten lasten äitien keskuudessa. Lisäksi kertomuksessa kuvataan sukupuolten eriarvoisuuden näkymiä Euroopassa ja tuodaan esiin tekijöitä, jotka muovaavat naisten ja miesten tasa-arvon tulevaisuutta. Niitä ovat muun muassa sukupuolisegregaatio työmarkkinoilla, sukupuolten väliset erot etä- ja hybridityön tekemisessä sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen poliittisessa päätöksenteossa etenkin hoito- ja hoivatyön osalta.

Covid-19-pandemia ja sukupuolten väliset erot työssä ja kotona

suomi (640.95 KB - PDF)

Key findings

Perinteiset sukupuoliroolit, joiden mukaan naisten tehtävä on huolehtia perheenjäsenistä kotona, ovat edelleen syvästi juurtuneet yhteiskunnan normistoon – niin naisten kuin miestenkin osalta. Tämä näkyy sekä palkkatyössä että palkatta tehtävässä työssä. Tämä kuilu johtaa sukupuolten välisten erojen säilymiseen niin työmarkkinoilla kuin niiden ulkopuolella. Useat eri indikaattorit, kuten työolot, köyhyys, kokonaistyöaika ja työ- ja yksityiselämän epätasapaino, ilmentävät näitä eroja.

Covid-19-pandemian vaikutus työmarkkinoihin oli EU:n tasolla huomattavan sukupuolineutraali, mikä heijastelee osittain naisten yliedustusta aloilla, joilla toiminta lakkasi pandemian aikana, mutta myös sitä, että naisia työskentelee runsaasti sekä etätyöhön sopivissa tehtävissä että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että covid-19-kriisin aikana naiset menettivät työpaikkansa useimmin pienipalkkaisilla aloilla, kun taas miesten työpaikkojen menetykset jakautuivat tasaisemmin.

Työ- ja yksityiselämän konfliktit lisääntyivät dramaattisesti covid-19-pandemian aikana, erityisesti etätyötä tekevien pienten lasten äitien keskuudessa. Poliittisten päättäjien tulisi ottaa huomioon, että pandemian myötä käyttöön otetut joustavat ja vapaaehtoiset työjärjestelyt – joihin erityisesti naiset ovat turvautuneet – voivat johtaa myös palkattoman työtaakan lisääntymiseen ja näkyvyyden vähentymiseen työpaikalla, mikä taas saattaa vaikuttaa ura- ja palkkakehitykseen sekä eläkkeen kertymiseen.

Covid-19-kriisi on korostanut hoivapalvelujen saatavuuden ratkaisevaa roolia naisten talouden turvaamisessa sekä työmarkkinoille osallistumisen ja yleisen hyvinvoinnin tukemisessa. On olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot tukevat laadukkaiden, helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten hoito- ja hoivapalvelujen tarjoamista ja tekevät samalla toimia näiden alojen henkilöstöpulan helpottamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Pandemian jälkeinen elpymisen aika tarjoaa tilaisuuden saada aikaan todellisia muutoksia sukupuolinormeissa, käyttäytymisessä ja toimintapolitiikan innovaatioissa. On ratkaisevan tärkeää, että poliittiset päättäjät, myös työmarkkinaosapuolet, asettavat tasa-arvokysymykset etusijalle sekä jatkavat niiden edistymisen seurantaa ja arviointia.

The report contains the following table and figures.

Table: Gender equality policy measures analysed as part of the research

Figure 1: Annual labour market indicators, 2002–2019, EU27
Figure 2: Employment rate in 2019, by gender and country (%)
Figure 3: Average number of actual hours of work a week in main job, annual data by gender, 2002–2019, EU27 (hours)
Figure 4: Main reason for economic inactivity, by gender, 2019, EU27 (%)
Figure 5: Economic inactivity due to care responsibilities, family reasons, or personal reasons in 2019, by gender and country (%)
Figure 6: Top 10 employment sectors, 2019, EU27 (% of total employment by gender)
Figure 7: Mean hours spent on unpaid work, by gender and year, EU27 (hours per week)
Figure 8: Mean hours spent on unpaid work in 2016, by gender and country (hours per week)
Figure 9: Mean total working time among employed individuals in 2016, EU27 (hours per week)
Figure 10: Mean hours spent on total work in 2016, by gender and country (hours per week)
Figure 11: Frequency of sporting, cultural or leisure activity participation by gender in 2015, EU27 (%)
Figure 12: Work–life conflict by gender and parenthood status, EU27 (%)
Figure 13: Risk of depression by gender and year, EU27 (%)
Figure 14: Annual labour market indicators, 2019–2021, EU27 (%)
Figure 15: Monthly unemployment rate by gender, EU27 (%)
Figure 16: Quarterly employment rate by gender (change from Q3 2008/Q4 2019), EU27 (percentage points)
Figure 17: Share of employment in sector groups by gender in 2019, EU27 (% of total employment by gender)
Figure 18: Change in employment compared with Q2 2019, in sector groups by gender, EU27 (%)
Figure 19: Change in annual employment rate compared with 2019, by gender and age group, EU27 (percentage points)
Figure 20: Employment shifts (thousands) by gender and job–wage quintile: two crisis periods compared, EU27
Figure 21: Change in annual employment rate by gender and country (from 2019 to 2020) (percentage points)
Figure 22: Absence from work by main reason, EU27 (thousands)
Figure 23: Changes Q4 2019 to Q4 2021 in average number of actual weekly hours of work in main job by gender, EU27 (hours)
Figure 24: Total duration of school closures up until March 2022, by country (weeks)
Figure 25: Mean hours spent on unpaid work, by gender, EU27 (hours per week)
Figure 26: Mean hours spent on childcare, by gender and presence of children in the household, EU27 (hours per week)
Figure 27: Mean hours spent on unpaid work by gender, EU27 (hours per week)
Figure 28: Mean hours spent on unpaid work, by age and gender, EU27 (hours per week)
Figure 29: Sharing of unpaid work within couples, EU27 (%)
Figure 30: Change in division of unpaid work within couples, EU27 (%)
Figure 31: Change in division of childcare and education of children within couples, depending on both partners’ teleworking status, EU27 (%)
Figure 32: Mean total working time among employed individuals, EU27 (hours per week)
Figure 33: Changes in health during the pandemic by gender, EU27 (%)
Figure 34: Risk of depression during the pandemic by gender, EU27 (%)
Figure 35: Optimism about future during the pandemic by gender, EU27 (scale 1–5)
Figure 36: Risk of poverty or social exclusion by gender, EU27 (%)
Figure 37: Work–life conflicts by gender, EU27 (%)
Figure 38: Work–life conflicts, by gender and parenthood status, EU27 (%)
Figure 39: Difficulties concentrating on job because of family responsibilities, by teleworking and parenthood status, EU27 (%)

Number of pages: 86

Reference nº: EF22010

ISBN: 978-92-897-2275-9

Catalogue nº: TJ-07-22-930-EN-N

DOI: 10.2806/015588

Permalink: eurofound.link/ef22010

Cite this publication
Eurofound (2022), COVID-19 pandemic and the gender divide at work and home, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

Key findings

The report contains the following table and figures.

Related publications

COVID-19

COVID-19 pandemic and the gender divide: Longlist of policy measures

Share this page

Tell us what you think