Digitaalinen työelämä: vähittäispankkitoiminnan rakenneuudistusten suuntauksia

Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.

Authors

Chiara Litardi

John Hurley

Abstract

Vähittäispankkisektori on hedelmällinen kohde sen tutkimiseen, miten digitalisaatio vaikuttaa työhön ja työllisyyteen. Rahoituspalveluja tarjotaan yhä enemmän verkossa ilman, että henkilökohtaisille asiakastapaamisille on tarvetta. Monet pankit ovat joutuneet maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen toistuvien rakenneuudistusten kohteiksi, ja se onkin yksi harvoista palvelualoista, joilla työllistävyyden kehitys on pysähtynyt tai kääntynyt laskusuuntaan. Palvelujen tarjoamiseen liittyvien teknologisten muutosten lisäksi ala on kohdannut myös muita haasteita, joihin lukeutuvat muun muassa sääntelystä ja säännösten noudattamisesta aiheutuvan rasituksen lisääntyminen, rahoitusteknologian aiheuttama kilpailu, alhainen korkotaso ja kannattavuuden heikkeneminen. Tähän raporttiin sisältyvissä tapaustutkimuksissa kuvataan esimerkkejä alan viimeaikaisista rakenneuudistuksista sekä niiden syistä, hallinnoinnista ja vaikutuksista työllisyyteen, työn järjestämiseen sekä liiketoimintaan ja työntekijöihin.

Digitaalinen työelämä: vähittäispankkitoiminnan rakenneuudistusten suuntauksia

suomi (593.83 KB - PDF)

Key findings

Vaikka työllisyys on useimmilla palvelualoilla kasvanut viime vuosikymmenen aikana, vähittäispankkialalla se on heikentynyt ensin finanssikriisin seurauksena ja sittemmin digitalisaation ja vähittäispankkitoiminnan verkkoon siirtymisen vuoksi. Samaan aikaan vähittäispankkitoiminnan fyysistä infrastruktuuria on kevennetty: EU:ssa on enää vain noin 20 pankkikonttoria 100 000 asukasta kohti, kun vastaava luku vuonna 2004 oli noin 30.

Vähittäispankkitoiminnan rakenneuudistukset ovat yleensä laajamittaisia, pitkäkestoisia ja monimutkaisia muihin sektoreihin verrattuna. Ne toteutetaan vakiintuneessa institutionaalisessa kehyksessä, jossa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käyvät korkean tason edustajat ja kollektiivisesti järjestäytyneet osapuolet. Tämä on tärkeä esimerkki työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun keskeisestä roolista rakenneuudistusten kielteisten vaikutusten lieventämisessä.

Muihin aloihin verrattuna erikoistuneiden ammattilaisten osuus on vähittäispankkitoiminnassa kasvanut nopeasti, ja nykyään peräti kahdella kolmasosalla vähittäispankkien työntekijöistä EU:ssa on korkea-asteen koulutus. Jotta korkean osaamistason työpaikkojen (kuten lakiasiantuntijoiden, datatutkijoiden ja verkkoturvallisuuden asiantuntijoiden) kasvavaan kysyntään voidaan vastata ja samalla parantaa perinteisemmissä pankkialan tehtävissä työskentelevien työllistettävyyttä, on ratkaisevan tärkeää, että alalla kehitetään kohdennettua osaamispolitiikkaa.

Digitalisaatio on muuttanut monia perinteisiä vähittäispankkitoiminnan työskentelytapoja, mikä on lisännyt tietokoneella tehtävien työtehtävien määrää ja vähentänyt asiakkaiden kanssa kasvokkain asioivien työntekijöiden tarvetta. Myös etätyöskentelyyn soveltuvien tehtävien osuus kasvoi vähittäispankkialalla pandemian aikana enemmän kuin koskaan, ja lähes joka toinen rahoitusalan työntekijöistä EU:ssa työskenteli etänä joko ”yleensä” tai ”toisinaan” vuonna 2021.

Palkkataso on vähittäispankkialalla korkea, mutta samalla sukupuolten palkkaerot ovat muita aloja suuremmat. Tämä johtuu osittain alan tehtävien erityisluonteesta eli siitä, että miehet ovat yliedustettuina korkeapalkkaisissa tietotekniikka-alan tehtävissä sekä valvonta- ja johtotehtävissä. Kuitenkin palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaan EU:n direktiiviehdotukseen sisältyvillä sukupuolten palkkausta koskevilla tarkastuksilla on tärkeä rooli niiden muiden tekijöiden tunnistamisessa, jotka vaikuttavat sukupuolten väliseen huomattavaan palkkaeroon vähittäispankkialalla.

The report contains the following lists of tables and figures.

List of tables

Table 1: Top 6 retail banking occupations in 2011 and 2021, EU27
Table 2: Characteristics of job loss cases in the financial sector and in all other sectors, 2008–2021
Table 3: Largest recent restructuring cases in the financial sector at national level, 2020–2021
Table 4: Companies involved in continuous or serial restructuring, 2019–2021
Table 5: Summary of the main drivers of the restructuring processes in the banking cases analysed
Table 6: Restructuring processes at CaixaBank in 2015–2021
Table 7: Time frames of the restructuring processes
Table 8: Implementation phases of the CaixaBank collective dismissal plan in 2021
Table 9: Support measures for employees affected
Table 10: Quota 100 economic incentive applied to Banco BPM

List of figures

Figure 1: Number of bank branches per 100,000 inhabitants, 2004 and 2020
Figure 2: Employment change in service sectors, 2008–2021, EU27 (percentage points)
Figure 3: Financial and insurance services as a proportion of total employment, 2008 and 2021, EU27 (%)
Figure 4: Number of employees in financial and insurance services by broad occupational group, 2008 and 2021, EU27 (millions)
Figure 5: Unadjusted gender pay gap by country, 2020 (percentage points)
Figure 6: Proportion of young employees (15–39 years) in the total workforce by sector, 2008–2021, EU27 (%)
Figure 7: Relative prevalence of young employees by country, 2021, EU27 (percentage points)
Figure 8: Proportion of part-time employees by sector, 2008–2021, EU27 (%)
Figure 9: Average number of actual weekly working hours in the main job, 2008 and 2020, EU27
Figure 10: Change in total volume of hours worked compared with 2008, EU27 (percentage points)
Figure 11: Teleworking incidence by sector, 2008–2021, EU27 (%)
Figure 12: Teleworking incidence in retail banking before and during the pandemic, 2019 and 2020, EU27 (%)
Figure 13: Teleworking incidence by gender, 2008–2021, EU27 (%)
Figure 14: Employee location by broad occupational group, 2021, EU27 (%)
Figure 15: Number of restructuring announcements involving job losses and job gains per year, 2008–2021, EU27 (%)
Figure 16: Number of national or subnational cases involving job losses in the financial sector by restructuring type, 2008–2021, EU27
Figure 17: Offshoring cases, 2008–2021
Figure 18: Proportions of payment instruments used at the point of sale and in person-to-person payments (left figure) and used online (right figure), euro zone, 2019 (%)
Figure 19: Use of payment methods during the pandemic, euro zone, 2020 (%)

Number of pages: 78

Reference nº: EF22014

ISBN: 978-92-897-2280-3

Catalogue nº: TJ-04-22-009-EN-N

DOI: 10.2806/146383

Permalink: eurofound.link/ef22014

Country	Restructuring case studies database	PDF
Denmark	Restructuring case studies	Danske Bank
Italy	Restructuring case studies	Banco BPM
Netherlands	Restructuring case studies	ING Group
Poland	Restructuring case studies	Bank Pekao S.A.
Portugal	Restructuring case studies	Novo Banco Group
Spain	Restructuring case studies	CaixaBank

Cite this publication
Eurofound (2022), Going digital: Restructuring trends in retail banking, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

Key findings

Going digital: Restructuring trends in retail banking

List of tables

List of figures

Related publications

European Restructuring Monitor

Share this page

Tell us what you think