Ilmastonmuutoksen vaikutus työpaikkojen laatuun

Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.

Authors

Tina Weber

Jorge Cabrita

Abstract

Työntekijät kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset monin tavoin: työn epävarmuutena, muutoksina työtehtävissään ja velvollisuuksissaan sekä työpaikkojen muutoksina, jotka voivat edellyttää erilaisia työkäytäntöjä ja uusien toimintojen ja tuotteiden kehittämistä. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit lisäävät altistumista vaaroille, mikä johtaa työpaikkojen laadun heikkenemiseen, tuottavuuden laskuun sekä työpaikkojen ja työsuhteiden epävarmuuden kasvuun. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintästrategioiden käyttöönotto mullistaa lähes puolen EU:n työtekijöiden työtehtävät. Lisäksi työ todennäköisesti muuttuu yritysten reagoidessa ilmastonmuutokseen. Nämä työelämän muutokset lisäävät joidenkin työntekijöiden haavoittuvuutta, mutta tarjoavat samalla mahdollisuuksia parantaa työn laadun joitakin ulottuvuuksia. Tässä raportissa hahmotellaan työn laadun ja ilmastonmuutoksen välistä monimutkaista suhdetta. Siinä käsitellään myös niin kutsuttujen vihreiden tehtävien vaikutuksia valikoiduilla aloilla.

Job quality side of climate change

English (1.92 MB - PDF)

Key messages

Ilmastonmuutoksen suora vaikutus työn laatuun ulottuu lämpöaltistusta laajemmalle, ja käsittää psykososiaaliset riskit, ilmansaasteiden lisääntymisen, UV-säteilyn ja äärimmäiset sääilmiöt. Erityisen suuressa riskissä ovat maatalouden, kalastuksen, metsätalouden, rakentamisen, matkailun ja pelastuspalvelujen työntekijät.

Vihreä siirtymä vaikuttaa suoraan 40 prosenttiin EU:n työntekijöistä. Työn laatu vaihtelee vihreissä ammateissa. Joukossa on kuormittaviksi kuvattuja työpaikkoja, joissa työn kielteiset puolet ylittävät myönteiset. Vihreän siirtymän työpaikkojen laatuun kohdistuviin vaikutuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, ja poliittisten toimenpiteiden tulisi tähdätä työpaikkojen laadun parantamiseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimmilla aloilla työskentelee pääasiassa miehiä ja runsaasti kausityöntekijöitä, siirtotyöläisiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heiltä puuttuu usein lainsäädännöllinen suoja ja heidän ammatillinen järjestäytymisensä ja edustuksensa työpaikalla on usein heikompaa.

Alakohtainen lähestymistapa työpaikkojen laadun seurantaan ja parantamiseen on avainasemassa, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa aloihin monin suorin ja epäsuorin tavoin. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivien alojen työntekijöiden olisi saatava ensisijaista tukea taitojen päivittämiseen ja työstä toiseen siirtymiseen. Muihin aloihin kohdistuvia vaikutuksia on analysoitava yksityiskohtaisemmin. Yksittäiset yritykset ja käytännöt voivat vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen ja sen työpaikkojen laatuun kohdistuviin vaikutuksiin.

Työntekijöihin kohdistuvien riskien vähentämiseksi tarvitaan lisää tietoa ja innovatiivisia ratkaisuja. Tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin on edelleen hajanaista. Koska ilmastonmuutos on dynaaminen prosessi, on tarpeen seurata vihertyneiden työpaikkojen sekä ilmastonmuutokseen liittyville riskeille eniten altistuvien työpaikkojen laatua.

Executive summary

Ilmastonmuutoksella on syvällinen vaikutus paitsi elinoloihin myös Euroopan työmarkkinoihin, työoloihin ja työn laatuun. Jotta voidaan ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutukset työelämään, on tärkeää tehdä ero sen suorien vaikutusten ja ilmastonmuutospolitiikkojen vaikutusten välillä.

Tämän raportin tarkoituksena on osallistua keskusteluun tarkastelemalla kansallisen tason tutkimusta ja keskustelua ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vaikutuksista työn laatuun erityisesti ammateissa, joihin viherryttäminen todennäköisesti vaikuttaa.

Taustaa

EU:n ilmastonmuutospolitiikat eivät ole uusia. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät poliittiset tavoitteet ja hillintätoimet ovat kuitenkin merkittävästi tehostuneet ja niihin on yhdistetty rahoitusinvestointeja vihreän siirtymän ja kasvustrategian tukemiseksi. Euroopan unioni on sitoutunut useisiin tavoitteisiin ja niihin liittyviin politiikkatoimiin vuonna 2019 hyväksytyn Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa. Niillä pyritään muuttamaan EU nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi, joka perustuu sitovaan tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena EU on nostanut vuoden 2030 ilmastotavoitettaan ja sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä Fit for 55 -paketin mukaisesti. Lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi näiden tavoitteiden kanssa uusi eurooppalainen ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2021. Asetuksella tiukennetaan rakennusten, liikenteen, maatalouden, jätehuollon sekä pienten ja keskisuurten yritysten päästövähennystavoitteita. Lisäksi siinä edellytetään muun muassa autoteollisuuden ja energiasektorin uudelleenjärjestelyä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan on suunnattu kolmannes Next Generation EU -elpymispaketin 1,8 biljoonan euron investoinneista.

Tukeakseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta varmistaa, ettei ketään jätetä jälkeen, Euroopan komissio otti vuonna 2020 käyttöön oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin. Mekanismin tavoitteena on tukea niitä alueita ja ihmisiä, joihin siirtymä ilmastoneutraaliuteen vaikuttaa eniten. Vuosina 2021–2027 osoitetaan 19,2 miljardia euroa rahoitustukea politiikkatoimiin, joilla pyritään tukemaan työllisyyttä ja paikallisen talouden monipuolistamista. Euroopan komissio on korostanut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitystä näiden toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Koska ilmastonmuutoksella ja ilmastopolitiikalla on valtava vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja työmarkkinoihin, niihin liittyvät näkökohdat sisällytetään yhä enemmän muihin EU:n politiikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi teollisuuspolitiikka, tutkimuskehykset, koulutus- ja osaamisstrategiat sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jolla on keskeinen rooli siirtymän tukemisessa koulutuksen, työllisyyden sekä turvallisten ja terveellisten työympäristöjen kautta.

Keskeiset havainnot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpötilan nousu, ilmansaasteiden lisääntyminen ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen, vaikuttavat todistettavasti kielteisesti työntekijöiden työn laatuun ja tuottavuuteen. Ne tekevät työstä raskaampaa. Erityisessä vaarassa ovat työntekijät, jotka viettävät paljon aikaa ulkona (esimerkiksi maataloudessa, kalastuksessa, metsätaloudessa, puutarhanhoidossa, rakennusalalla ja matkailualalla) sekä lämpöä tuottavien koneiden parissa työskentelevät. Lisäksi pelastuspalvelujen työntekijöihin vaikuttavat suoraan epäsuotuisat sääilmiöt, kuten maastopalot ja tulvat.
Näillä aloilla työskentelee pääasiassa miehiä ja runsaasti kausityöntekijöitä, siirtotyöläisiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heiltä puuttuu usein lainsäädännöllinen suoja ja heidän ammatillinen järjestäytymisensä ja edustuksensa työpaikoilla on usein heikompaa.
Moni näistä aloista tulee myös läpikäymään muutoksia työmenetelmien mukauttamistarpeen vuoksi, mikä voi heikentää työpaikkojen varmuutta ja edellyttää koulutusta, uudelleenkoulutusta tai työpaikan vaihtamista.
Ilmastonmuutospolitiikkojen (erityisesti hillitsemistoimien) odotetaan vaikuttavan ala- ja ammattikohtaisiin muutoksiin etenkin eniten kasvihuonekaasupäästöjä tuottavilla aloilla. Eurooppalaisen työolotutkimuksen puhelinhaastatteluaineiston analyysi vahvistaa, että näillä aloilla suuri osa työvoimasta työskentelee ammateissa, joihin vihreä siirtymä todennäköisesti vaikuttaa. Kaiken kaikkiaan 40 prosenttia EU:n työntekijöistä työskentelee ammateissa, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa suoraan.
Työn laadun osalta ammatit, joiden kysynnän odotetaan kasvavan (viljelijät, kirvesmiehet ja eristystyöntekijät), ovat yleensä vaativampia (esimerkiksi fyysisten riskien ja fyysiset rasitusten osalta), ja niistä puuttuu myönteisiä työhön liittyviä tekijöitä (kuten sosiaalinen tuki, itsenäisyys ja koulutusmahdollisuudet). Uusissa ja nousevissa työpaikoissa (esimerkiksi ostajat, politiikan suunnittelujohtajat ja jätevesi-insinöörit) voidaan nähdä myönteinen tasapaino vaatimusten ja myönteisten tekijöiden välillä, ja korkeaa osaamista vaativat työt (rakennusalan johtajat, meteorologit ja sähkötekniikan asiantuntijat) vastaavat paremmin Euroopan keskimääräistä työn laatua.
Ammatillisen muutoksen tasapaino, joka johtaa uusiin työprofiileihin, suurempaan kysyntään tai uusiin osaamisvaatimuksiin, vaihtelee eri aloilla. Vaikutukset työn laatuun määräytyvät paitsi yksittäisten työtehtävien tarkan tehtäväkuvan (mukaan luettuna altistuminen ilmastonmuutoksen riskeille) ja työpaikkakäytäntöjen perusteella myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttumiseksi toteutettavien toimenpiteiden ja vihreän siirtymän toteuttamistavalla kaikilla tasoilla.
Siinä missä vihertyneet ammatit ilmentävät siirtymää tukevia elinikäisen oppimisen pyrkimyksiä, yritykset osallistuvat myös toimiin ja työpaikkakäytäntöihin, joilla tuetaan hiilestä irtautumista. Työntekijöiden osallistuminen näiden käytäntöjen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon voi parantaa työpaikkojen laatua.

Päätelmät

Tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista työntekijöihin ja työpaikkoihin on edelleen hajanaista. Työntekijöille aiheutuvien riskien vähentämiseksi tarvitaan lisää tietoa ja ratkaisuja.
EU:ssa ei ole yhdenmukaisia käytäntöjä työntekijöiden suojelemiseksi suoraan ilmastonmuutokseen liittyviltä riskeiltä. Kansalliset säännökset kuumuudessa työskentelystä vaihtelevat huomattavasti.
Hiilestä irtautumisprosessit vaikuttavat moniin aloihin ulottuen energiantuotantoa ja raskasta teollisuutta laajemmalle. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivien alojen työntekijöiden olisi saatava ensisijaista tukea taitojen päivittämiseen ja työpaikasta toiseen siirtymiseen. Lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempaa analyysia vaikutuksista muihin aloihin ja tukea näille yrityksille ja niiden työntekijöille.
Vihreän siirtymän vaikutuksiin työn laatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja järjestelmällisempää tutkimusta tarvitaan. Vihertyneiden työpaikkojen ja ilmastonmuutoksen riskeille eniten altistuvien työpaikkojen (usein samojen) laadun seuranta on tarpeen, sillä ilmastonmuutos on dynaaminen prosessi. Poliittisten toimenpiteiden tulisi tähdätä työpaikkojen laadun parantamiseen.
Toimialastrategioiden ja niihin liittyvien osaamistarpeiden ennustaminen ja asiaankuuluvan koulutuksen suunnittelu työmarkkinaosapuolten kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä. Tämä on erityisen tärkeää, jotta osaamis- ja työvoimapula eivät hidasta edistymistä kohti hiilestä irtautumista.

The report contains the following lists of tables and figures.

List of tables

Table 1: Dimensions of job quality and corresponding job demands and resources
Table 2: Impact of the greening of the economy on occupational groups
Table 3: Job demands of greening occupational groups compared with the EU workforce average
Table 4: Job resources of greening occupational groups compared with the EU workforce average
Table 5: Categories of green workplace behaviours

List of figures

Figure 1: Trends in annual temperature across Europe, 1990–2019
Figure 2: Projected changes by 2050 in the frequency of adverse weather events relevant for transport across Europe
Figure 3: Cumulative GHG emissions and employment by economic sector of activity, EU27, 2022 (%)
Figure 4: Job quality index, by greening occupational group, EU27 (%)
Figure 5: Shares of electricity, gas, steam and air conditioning supply in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 6: Job quality (left) and job demands (right) – Electricity, gas, steam and air-conditioning supply versus EU27 average (%)
Figure 7: Shares of workers in the manufacturing of food and beverages and motor vehicle manufacturing sectors in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 8: Job quality (left) and job demands (right) – Food and beverages and motor vehicle manufacturing sector versus EU27 average (%)
Figure 9: Shares of agricultural workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 10: Job quality (left) and job demands (right) – Agriculture sector versus EU27 average (%)
Figure 11: Shares of transport workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 12: Job quality (left) and job demands (right) – Transport sector versus EU27 average (%)
Figure 13: Shares of water supply and waste management workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 14: Job quality (left) and job demands (right) – Water supply and waste treatment versus EU27 average (%)
Figure 15: Shares of construction workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 16: Job quality (left) and job demands (right) – Construction versus EU27 average (%)
Figure 17: Shares of hospital and care workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 18: Job quality (left) and job demands (right) – Hospital sector versus EU27 average (%)
Figure 19: Shares of Horeca workers in occupations likely to be impacted by greening (%)
Figure 20: Job quality (left) and job demands (right) – Horeca versus EU27 average (%)

Number of pages: 62

Reference nº: EF23032

ISBN: 978-92-897-2407-4

Catalogue nº: TJ-09-24-361-EN-N

DOI: 10.2806/693002

Permalink: eurofound.link/ef23032

Cite this publication
Eurofound (2024), Job quality side of climate change, Publications Office of the European Union, Luxembourg.