Tuloerojen ja keskiluokan kehitys EU:ssa

Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.

Authors

Abstract

Tässä raportissa esitetään kattava katsaus tuloerojen suuntauksista EU:n jäsenvaltioissa ja niiden välillä vuosina 2006–2021. Tutkimuksessa pyritään myös vastaamaan kysymykseen siitä, onko keskiluokka pienenemässä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen erojen kehityksen vuoksi. Vankka analyysi on tehty käyttäen monenlaisia toisiinsa liittyviä indikaattoreita, kuten tuloeroja, tulotasoja eri jäsenvaltioissa sekä tulotasoja tulonjaon mukaan, keskiluokan kokoa, eri tuloryhmien saamien kansantulojen osuutta, köyhyysastetta ja muita eurooppalaisten kotitalouksien kokemia taloudellisia vaikeuksia kuvaavia indikaattoreita. Lisäksi tarkastellaan julkisen politiikan roolia joidenkin näiden suuntausten selittämisessä. Tulokset osoittavat, että vaikka tuloerot ovat pysyneet keskimäärin suhteellisen vakaina kaikissa jäsenvaltioissa, kehityssuuntaukset ovat paljon vaihtelevampia jäsenvaltioiden tasolla, ja keskiluokan koko on pienentynyt useimmissa jäsenvaltioissa.

Developments in income inequality and the middle class in the EU

English (2.1 MB - PDF)

Key messages

Tuloerot kasvoivat noin puolessa jäsenvaltioista (merkittävästi monissa maissa, jotka olivat EU-jäseniä jo ennen vuotta 2004) ja pienenivät toisella puoliskolla (erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa). Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen epätasa-arvo on kuitenkin pysynyt keskimäärin suhteellisen vakaana EU:n jäsenvaltioissa viimeisten 15 vuoden aikana.
EU:n laajuiset tuloerot pienenivät merkittävästi vuosien 2006 ja 2021 välillä. Tämä johtui useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa tapahtuneesta huomattavasta tulojen kasvusta, mikä johti tulojen voimakkaaseen lähentymiseen jäsenvaltioiden välillä.
On näyttöä siitä, että keskiluokka pienenee lähes kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Analyysi ei kuitenkaan viittaa siihen, että keskiluokka, johon kuuluu 51–75 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden väestöstä, olisi yleisesti ottaen supistunut merkittävästi.
Köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus on kasvanut kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Tämä väestöryhmä kärsi eniten elinkustannuskriisistä.
Hyvinvointivaltiolla on tärkeä rooli markkinatulojen eriarvoisuuden lievittämisessä – vähennys oli keskimäärin 42 prosenttia eri maissa. Hyvinvointivaltioiden heikentyminen on osaltaan lisännyt tuloeroja joissakin jäsenvaltioissa.

Executive summary

Yleinen käsitys on, että eriarvoisuus lisääntyy ja keskiluokka kutistuu. Tässä tutkimuksessa analysoidaan empiiristä näyttöä 15 vuoden ajalta tämän näkemyksen paikkansapitävyyden selvittämiseksi. Siinä annetaan kattava kuva EU:n jäsenvaltioiden sisäisistä ja niiden välisistä tuloeroista vuosina 2006–2021, ja se kattaa useita toisiinsa liittyviä indikaattoreita, joilla mitataan tuloeroja, keskiluokkaa, tulojen polarisoitumisen astetta ja julkisen politiikan roolia näissä suuntauksissa. Siinä tarkastellaan suuren taantuman ja covid-19-pandemian vaikutusta tuloeroihin ja esitetään näkemyksiä elinkustannuskriisin varhaisvaiheiden vaikutuksista käyttämällä vuoden 2022 tietoja eurooppalaisten kotitalouksien olennaisista vaikeuksista.

Taustaa

Kun Euroopan työmarkkinat elpyivät suuren taantuman jälkeen, epätasa-arvo pysyi vuosia sivussa poliittisesta keskustelusta, mutta nyt se on jälleen vahvasti esillä covid-19-pandemian ja sitä seuranneen elinkustannuskriisin jälkeen. Kasvava eriarvoisuus ja pienenevä keskiluokka ovat nousseet huolenaiheiksi julkisessa keskustelussa, sillä nämä kehityskulut uhkaavat eurooppalaisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta.

Pandemian aikana otettiin käyttöön tukitoimenpiteitä työllisyyden säilyttämiseksi ja perheiden auttamiseksi sulkutoimien seurauksista selviytymisessä, pääasiassa työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen (ja vähimmäistoimeentulotukijärjestelmien) avulla, ja niitä tuettiin poikkeuslausekkeilla EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin.

Pandemian jälkeen energian hinnat alkoivat nousta huimasti. Tämän seurannaisvaikutukset kasvattivat inflaatiota asteittain, mikä johti elinkustannuskriisiin ja sai hallitukset toteuttamaan politiikkoja, joilla autettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia selviytymään heikkenevästä taloudellisesta tilanteestaan.

Työmarkkinat ja niiden instituutiot ovat pohjimmiltaan kansallisia, mutta EU:n laajuisen lähestymistavan omaksuminen tuloerojen seurantaan on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon EU:n syvenevä yhdentyminen ja laajentuminen itään 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Keskeiset havainnot

EU:n laajuiset tuloerot pienenivät merkittävästi vuosien 2006 ja 2021 välillä. Tämä johtui kokonaan EU:n jäsenvaltioiden tulojen voimakkaasta keskinäisestä lähentymisestä. Keskimääräiset tuloerot jäsenvaltioiden sisällä ovat pysyneet suurin piirtein samanlaisina.
Tämä lähentyminen selittyy tulojen merkittävällä kasvulla niissä jäsenvaltioissa, jotka liittyivät EU:hun vuoden 2004 laajentumisen myötä (EU13), ja hitaasta kehityksestä (tai jopa tulojen laskusta) monissa jäsenvaltioissa, jotka olivat jäseniä jo ennen vuotta 2004 (EU14). Toisin kuin Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Välimeren maiden tulotasot eivät yleisesti ole lähentyneet korkean tulotason jäsenvaltioiden kanssa.
Maiden keskimääräisten tuloerojen vakaus kätkee taakseen erilaisia suuntauksia. Tuloerot kasvoivat noin puolessa jäsenvaltioista, erityisesti useissa Pohjoismaissa ja Manner-Euroopan maissa (mm. Ruotsissa ja Tanskassa, jotka olivat aiemmin paljon tasa-arvoisempia), kun taas tuloerot pienenivät hieman yli puolessa maista, pääasiassa useissa Keski- ja Itä-Euroopan sekä Välimeren maissa (muun muassa Romaniassa, Portugalissa, Kreikassa, Puolassa ja Kroatiassa, jotka olivat alun perin paljon epätasa-arvoisempia).
Yksi tuloeroja lisäävistä tekijöistä on palkkaerojen kasvaminen (jota on tapahtunut noin puolessa jäsenvaltioista); toinen tekijä on perheen roolin heikkeneminen tulojen tasaamisen kohteena useimmissa maissa. Toisaalta työllisyyden (ja työvoimaosuuden) kasvu on useimmissa maissa vähentänyt eriarvoisuutta. Samoin hyvinvointivaltio on pehmentänyt eriarvoisuutta markkinatuloissa (kotitalouksien tulot ennen verojen ja etuuksien huomioon ottamista), vaikka hyvinvointivaltion heikkeneminen joissakin maissa on osaltaan lisännyt eriarvoisuutta.
Tulotason kasvu EU13-maissa oli monissa tapauksissa voimakkaampaa pienituloisten keskuudessa, mikä vähensi tuloeroja. Myönteisimpiä esimerkkejä ovat Keski- ja Itä- Euroopan maat, vaikka näin ei ollutkaan kaikissa maissa, sillä suuri taantuma vaikutti erityisen voimakkaasti Baltian maihin ja muihin EU13-maihin Välimeren alueella.
Toisaalta aiempaa maltillisempi tulojen kasvu EU14-maissa, erityisesti pienituloisimpien keskuudessa, johti tuloerojen kasvuun (ja kutistuvaan keskiluokkaan). Näin tapahtui Pohjoismaissa ja useimmissa Manner-Euroopan maissa. Välimeren maiden tilanne on synkin, mikä johtuu suuren taantuman pitkittyneistä vaikutuksista niiden työmarkkinoihin.
Keskeinen ero suuren taantuman ja covid-19-pandemian välillä oli se, että pandemian aikana EU27-maissa toteutettiin koordinoituja poliittisia vastatoimia, joiden seurauksena työllisyys laski maltillisemmin ja harvemmissa maissa kuin suuren taantuman aikana, tulojen kasvu jatkui useimmissa maissa (vaikkakin maltillisempana kuin ennen pandemiaa) ja tuloerojen kasvu oli vähäisempää (vaikka tuloerot kasvoivatkin noin puolessa maista).
Hyvinvointivaltiolla on ratkaiseva rooli markkinatulojen eriarvoisuuden vaikutusten lieventämisessä, sillä se vähentää tuloeroja keskimäärin noin 42 prosenttia eri jäsenvaltioissa, kun sosiaalietuudet ja verot otetaan huomioon.
Euroopan maille on ominaista suuri keskiluokka, joka edustaa enemmistöä väestöstä kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on ominaista osallistaville yhteiskunnille. Keskiluokan koko pieneni lähes kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Analyysi ei kuitenkaan viittaa siihen, että keskiluokka olisi yleisesti ottaen pienentynyt merkittävästi. Matan koulutustason työntekijöiden, nuorten ja työelämän ulkopuolella olevien on entistä vaikeampaa päästä keskiluokkaan.
Köyhyysrajan (60 prosenttia mediaanitulosta) alapuolella elävien osuus kasvoi kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista vuosina 2006–2021, mikä on johdonmukaista keskiluokan pienenemisen kanssa ja heijastaa siirtymistä keskiluokasta pienituloisten luokkaan monissa maissa.
Paras osoitus elinkustannuskriisin varhaisesta vaikutuksesta vuonna 2022 on niiden kotitalouksien osuuden kasvu, jotka eivät pysty pitämään kotiaan riittävän lämpimänä, sillä energian hintataso nousi vuonna 2022 selvästi keskimääräistä inflaatiota nopeammin. Pahiten kärsivät kaikkein epävarmimmassa asemassa olevat kotitaloudet, erityisesti matalan koulutustason työntekijät, nuoret, naiset ja yhden aikuisen kotitalouksissa (erityisesti lasten kanssa) asuvat henkilöt.

Päätelmät

Yksi tärkeimmistä poliittisten päättäjien käytettävissä olevista keinoista tuloerojen vähentämiseksi on vahva hyvinvointivaltio. Sen vuoksi tuloerojen torjuntapolitiikassa on keskityttävä vahvistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmien uudelleenjakavaa roolia erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa tämän roolin heikentyminen on osaltaan lisännyt tuloerojen kasvua.
Vahva hyvinvointivaltio on erityisen tärkeä talouden laskusuhdanteiden aikana. Covid-19-pandemian tapauksessa sosiaalietuuksiin kohdennettujen varojen massiivinen kasvu vuosina 2020 ja 2021 pääasiassa työttömyysetuuksilla työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien järjestelmien rahoittamiseksi esti suuremman negatiivisen vaikutuksen Euroopan työmarkkinoihin.
Poliittisten päättäjien tulisi olla tietoisia tarpeesta tavoittaa sosiaalietuuspolitiikkaa suunniteltaessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, sillä monet pienituloisimmista eivät saa tarvitsemiaan etuuksia.
Useimmissa maissa etuusjärjestelmät on suunniteltava uudelleen progressiivisemmiksi. Tulojen jakaminen uudelleen laajemmassa mittakaavassa parantaisi hyvinvointivaltion kykyä tasoittaa markkinatulojen eriarvoisuutta. Varallisuusverot, jotka ovat vähäisiä useimmissa maissa, tarjoaisivat enemmän keinoja tällaiseen uudelleenjakoon.
Poliittisten päättäjien pitäisi olla huolissaan tulonjaon alapäässä elävien viime vuosien tilanteesta. Sen lisäksi, että köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus kasvoi puolessa jäsenvaltioista vuonna 2021, vuoden 2022 muita kuin tuloja koskevat tiedot, jotka kattavat elinkustannuskriisin alkuvaiheet, kertovat kotitalouksien kasvavista talousvaikeuksista. Näitä vaikeuksia voitaisiin lieventää kohdennetuilla politiikoilla, joilla puututaan hintojen jyrkän nousun epätasaisiin vaikutuksiin kotitalouksissa.

The report contains the following lists of tables and figures.

List of tables

Table 1: Multiple indicators demonstrating declining EU-wide income disparities (2007–2022)
Table 2: Income levels and income inequality have evolved differently across European regions, from the best performance in CEE countries to the most disappointing in Mediterranean countries (levels in 2007 and change over 2007–2022)
Table 3: Composition of each income class by sociodemographic characteristics, EU27, 2007 and 2022 (%)
Table A1: Summary of empirical studies estimating inequality in EU Member States during the COVID-19 pandemic
Table A2: Multiple indicators point to declining EU-wide income disparities between 2006 and 2021 (excluding Germany)
Table A3: Changes in inequality when moving from market income to household disposable income, EU Member States, yearly average data over 2007–2022 (%)

List of figures

Figure 1: EU-wide population by equivalised household disposable income in PPP euro, 2022 (%)
Figure 2: EU-wide income inequality falls (EU-wide Gini index including and excluding Germany, Gini unweighted average and unemployment rate, 2007–2022)
Figure 3: Income convergence pushes EU-wide income inequality downwards (Theil index, 2007–2022)
Figure 4: Income growth in the EU-wide bottom income quintiles outpaces that in the top quintile (changes in income levels, by quintile, EU-wide, 2007–2022)
Figure 5: Bottom EU-wide income deciles perform better in economic upturns while top deciles perform worse (changes in income over four subperiods, by decile, EU-wide, 2007–2022, %)
Figure 6: Average income levels vary greatly across EU Member States, 2022 (€)
Figure 7: Upward income convergence between EU Member States (real income in PPP-adjusted euro in 2007 and change over 2007–2022)
Figure 8: Income convergence between EU Member States is stronger in times of economic expansion (real income in PPP-adjusted euro and average yearly change over subperiods, %)
Figure 9: Income levels expanded during the pandemic, albeit more moderately than previously (changes in real income levels in three periods, EU Member States, 2019–2022, %)
Figure 10: Economic convergence explains income convergence between EU Member States (average income, GDP per capita and unemployment rate, 2007–2022, %)
Figure 11: Diverging cross-country patterns in income inequality leading to significant changes in the positioning of Member States, 2007 and 2022 (upper panel: Gini index; lower panel: ranking)
Figure 12: Differences in income inequality based on different measures of income, EU Member States, 2022 (Gini index)
Figure 13: Trajectories in the evolution of income inequality, wage inequality and employment level, EU Member States, 2007–2022
Figure 14: Change in real income level by income decile, EU Member States, 2007–2022 (%)
Figure 15: Evolution of inequality based on different measures of income, change in Gini index, EU Member States, 2007–2022 (%)
Figure 16: Wages contribute to income dynamics across EU countries (changes in real wage level by income decile, EU Member States, 2007–2022, %)
Figure 17: Rising employment and activity rates pushed inequality in annual labour earnings downwards (EU Member States, change over 2007–2022)
Figure 18: Smaller average household size reduces the redistributive role of the family (EU Member States, 2007 and 2022)
Figure 19: Changes in income inequality follow the business cycle (changes in Gini index by subperiod, EU Member States, 2007–2022, %)
Figure 20: Inequality trends are largely driven by income growth at the bottom of the income distribution (change in average income levels, by income decile across subperiods, average EU Member States, %)
Figure 21: Trends in wage levels largely explain income inequality (change in wage levels by income deciles across subperiods, average EU Member States, 2007–2022, %)
Figure 22: Growing unemployment played a role in driving income inequality during the Great Recession (change in shares of unemployed people, by income decile, average EU Member States, 2007–2021, percentage points)
Figure 23: The pandemic had a milder impact on European labour markets than the Great Recession (average yearly change in income inequality, wage inequality, real income and employment levels during the Great Recession and COVID-19 pandemic, EU Member States, %)
Figure 24: The relative position of the poorest 20% deteriorated as a result of the Great Recession (share of income, by income quintile, average EU Member States, 2007–2022)
Figure 25: Shares of income received by top and bottom income quintiles in 2022 (top panel) and changes between 2007 and 2022 (bottom panel), EU Member States
Figure 26: Palma index, 2007 and 2022, and change over time, EU Member States
Figure 27: Household market income and disposable income inequality are not closely related (Gini indices, EU Member States, 2022)
Figure 28: Reduction in income inequality after welfare state income redistribution, EU Member States, 2007–2022 (%)
Figure 29: Taxes are more progressive than benefits (shares of benefits received and taxes paid, by income decile, EU Member States’ yearly average over 2007–2022, %)
Figure 30: Progressiveness of benefit systems is mixed across the EU Member States (Share of taxes paid (upper panel) and benefits received (bottom panel), by income decile, yearly average over 2007–2022, %)
Figure 31: Pensions and income tax have the largest effect in moderating market income inequality (reduction in inequality after welfare state redistribution, by policy type, average EU Member States, %)
Figure 32: Pensions are more prevalent among high earners (shares of type of taxes (upper panel) and type of benefits (lower panel), by income decile, EU27 yearly average over 2007–2022, %)
Figure 33: The inequality-reduction role of the welfare state strengthened during the pandemic (change in income inequality after welfare state redistribution, EU Member States, %)
Figure 34: Social benefits expanded in the pandemic (change in amount spent on social benefits, by Member State (upper panel) and by type of policy (lower panel), 2020–2022, %)
Figure 35: Unemployment benefits expanded due to job retention schemes (change in amount spent on unemployment benefits and in the unemployment rate, EU Member States, 2021, %)
Figure 36: Welfare states prevented a more negative impact of the pandemic (changes in income inequality (upper panel) and income levels (lower panel), EU Member States, 2021, %)
Figure 37: The middle class constitutes a majority of the population across all Member States (sizes of income classes by household disposable income, 2022, %)
Figure 38: The middle class is much smaller before welfare state redistribution (sizes of income classes by market income, EU Member States, 2022, %)
Figure 39: Middle class size has remained stable on average across Member States (sizes of income classes, average EU Member States, 2007–2022, %)
Figure 40: The middle class shrank in most Member States (change in the size of middle class, 2007–2022)
Figure 41: The middle class tends to contract in economic downturns (change in size of middle class by subperiod, EU Member States, 2007–2022, percentage points)
Figure 42: Middle-class income levels grew similarly to those of the other classes (changes in real income levels, by income class, 2007–2022, %)
Figure 43: Trends in the share of income received by each income class are mixed (changes in the middle class’s share of income, EU Member States, 2007–2022)
Figure 44: Average cross-country patterns of income polarisation are stable (income distance, by income class, average EU Member States, %)
Figure 45: Mixed cross-country patterns in income polarisation (total (upper panel); in low- and high-income classes (middle panel); within the middle class (lower panel), EU Member States, 2007–2022)
Figure 46: Shares of people below the poverty threshold increased in most Member States, 2007 and 2022 (%)
Figure 47: Mixed cross-country patterns in the shares of people below the poverty threshold before and during the COVID-19 pandemic, EU Member States, 2020–2022 (%)
Figure 48: Households had more difficulty making ends meet in 2022 than in 2021 (shares of people in households reporting difficulty making ends meet, by Member State and income decile, %)
Figure 49: Difficulty keeping homes warm grew in 2022 (shares of people in households unable to keep the home adequately warm, by Member State and income decile, %)
Figure 50: Higher energy prices hit the most vulnerable groups hardest (shares of people in households unable to heat their home properly, EU27, 2021 and 2022, %)
Figure A1: Upward wage convergence between EU Member States (real wages in PPP-adjusted euro in 2007 and change over 2007–2022)
Figure A2: Changes in real income levels by income decile, by subperiod and EU Member State, 2007–2022 (%)
Figure A3: Changes in real wage levels by income decile, by subperiod and EU Member State, 2007–2022 (%)
Figure A4: Changes in the shares of unemployed people, by income decile, subperiod and EU Member State, 2008–2021 (percentage points)
Figure A5: Taxes (upper panel) and most social benefits (middle panel) are progressive, except pensions and sickness benefits (bottom panel) (share of benefits and taxes by income decile, EU Member States’ yearly average over 2007–2022, %)
Figure A6: Benefit systems are progressive across most Member States when pensions are excluded (shares of benefits (excluding pensions) by income decile, yearly average over 2007–2022, %)
Figure A7: Tax and benefit systems were more progressive in 2007 (shares of taxes (upper panel) and benefits (lower panel), by EU Member State and income decile, 2007, %)
Figure A8: Middle-class squeezes are more common in economic downturns (changes in size of middle class over subperiods, EU Member States, 2007–2022, percentage points)
Figure A9: Changes in real income levels by income class over subperiods, EU Member States, 2007–2022 (%)
Figure A10: It is much more difficult for households at the bottom of the income distribution to make ends meet (shares of people in households with difficulty making ends meet, by income decile, EU Member States, 2022)
Figure A11: Material deprivation advances in 2022 (shares of people experiencing material deprivation, by Member State (upper panel) and income decile (lower panel), %)
Figure A12: Shares of people living in materially deprived households, by EU Member State and income decile, 2022 (%)
Figure A13: People in the lowest-earning households are disproportionately affected by soaring energy prices (shares of people in households not able to keep their home adequately warm, by EU Member State and income decile, 2022, %)

Number of pages: 120

Reference nº: EF23034

ISBN: 978-92-897-2411-1

Catalogue nº: TJ-05-24-547-EN-N

DOI: 10.2806/477653

Permalink: eurofound.link/ef23034

Cite this publication
Eurofound (2024), Developments in income inequality and the middle class in the EU, Publications Office of the European Union, Luxembourg.