Työntekijöiden ja robottien välisen vuorovaikutuksen odotetaan lisääntyvän robottiteknologian nopean kehityksen myötä aikaansa seuraavilla työpaikoilla. Kehittynyt robotiikka hyödyntää usein tekoälyn, koneoppimista ja anturiteknologiaa päästäkseen entistä korkeammalle edistyksen ja kehittyneisyyden tasolle. Uuden sukupolven robottien kehittyneemmät ominaisuudet auttavat lisäämään ihmisten ja robottien välistä yhteistyötä varmistamalla esimerkiksi turvallisuuden ihmisen ja robotin työskennellessä lähekkäin. Tämä merkitsee siirtymistä pois perinteisistä roboteista, jotka on usein eristetty tuotannossa omaan tilaan erilleen robotin käyttäjistä. Monista hyödyistä huolimatta huolta aiheuttavat edelleen vaatimukset työntekijöiden jatkuvasta mukautumisesta uusiin tai muuttuviin tehtäviin, mahdollisuus seurata työntekijöiden toimintaa hyvinkin tarkasti, vähäisempi itsenäisyys ja työtahdin hallinta sekä uudet, terveys- ja turvallisuusriskit, mukaan lukien psykososiaaliset riskit. Tässä raportissa tarkastellaan kehittyneitä robottijärjestelmiä ja -sovelluksia käsittelevien kysely- ja tapaustutkimusten pohjalta mahdollisuuksia ja haasteita, joita ihmisen ja robotin tiiviimpi vuorovaikutus on tuonut. Tarkoituksena on edistää laajempaa periaatekeskustelua työn automatisoinnista.
Key messages
- Robottien käyttö keskittyy: harvemmat yritykset käyttävät robotteja mutta robottien määrä yritystä kohti kasvaa Väestö ikääntyy, joten työvoiman saaminen on haasteellista. Siten robottien kysynnän odotetaan kasvavan.
- Jos robotteja käytetään ensisijaisesti parantamaan tuottavuutta, saatetaan menettää mahdollisuus merkittävämmästä ihmisen ja robotin välisestä yhteistyöstä.
- Robottien käyttö ei johda laajamittaiseen työpaikkojen menetykseen, kuten jotkut ovat ehkä pelänneet: automaation vaikutus työllisyyteen on ollut vaihtelevaa. Tällä hetkellä se johtaa pikemminkin muutoksiin työnkuvassa kuin työpaikkojen vähenemiseen.
- Vaikka robottien käyttöä on ohjannut lähinnä tarve varmistaa tuotosten tarkkuus ja työturvallisuus, todella tehokas ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus edellyttää vahvempaa keskittymistä työn laatuun, mitä tukee työntekijöiden aktiivinen osallistuminen.
- Automaatio voi johtaa tuottavuuden kasvuun, jonka pitäisi tukea laadukkaiden työpaikkojen luomista. Automaation myönteiset tulokset olisi jaettava tasapuolisesti työntekijöiden kanssa.
Executive summary
Kehittyneistä robottijärjestelmistä ja -sovelluksista voi aiheutua häiriötä työpaikoilla. Ne muuttavat työn tekemisen tapaa, johtavat usein liiketoimintamallien muutoksiin ja määrittelevät uudelleen roolit, tehtävät ja työmenetelmät. Tekoälyllä (AI) on ollut keskeinen rooli näiden järjestelmien kehittämisessä, ja sen ansiosta niiden suorituskyky, toiminnallisuus ja joustavuus on parempi kuin perinteisillä roboteilla. Tekoäly on myös helpottanut ihmisen ja robotin saumatonta yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri aloilla. Tätä kuvaavat parhaiten yhteistyöhön perustuvat robotiikkasovellukset, joiden avulla tekoäly mahdollistaa työntekijöiden ja robottien tiiviimmän vuorovaikutuksen yhteisissä työtiloissa.
Kun kehittyneistä roboteista tulee yhä monimutkaisempia ja yleisempiä nykyaikaisissa työympäristöissä, on tärkeää ymmärtää, miten työntekijät ja robotit ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten se vaikuttaa työn organisointiin ja työoloihin. Vain näin robottien työpaikalle integrointi onnistuu. Autonomisen tai osittain autonomisen kehittyneen robotiikan aiheuttamat muutokset edellyttävät huolellista harkintaa ja ennakoivaa johtamista, jotta niillä olisi myönteinen vaikutus yrityksiin ja työntekijöihin.
Tämä raportti perustuu kyselytutkimuksen tietoihin ja tapaustutkimuksiin, joissa tutkitaan kehittyneitä robotiikkajärjestelmiä ja tehtävien automatisoinnissa käytettäviä sovelluksia. Raportin on tarkoitus edistää periaatekeskustelua työn automatisoinnista, tuoda esiin työntekijöiden ja robottien välisen vuorovaikutuksen uusia muotoja sekä niiden mukanaan tuomia muutoksia työn organisointiin ja työoloihin.
Taustaa
Toisin kuin perinteisiä robotteja, jotka on usein eristetty kauemmas ihmisistä, antureilla ja kehittyneillä toiminnoilla varustettuja robotteja on turvallisempaa käyttää ihmisten läheisyydessä. Ne mahdollistavat ihmisen ja robotin tiiviimmän vuorovaikutuksen ja yhteistyön ja siten myös yhteiset tavoitteet ja rinnakkaiset tehtävät. Hyödyllisyydestään huolimatta kehittyneempien robottijärjestelmien vuorovaikutuksen muodot voivat aiheuttaa uudenlaisia poliittisia ja lainsäädännöllisiä haasteita. Ihmiskeskeisyys on tärkeämpää kuin koskaan ihmisen ja robotin välisen turvallisen ja tehokkaan vuorovaikutuksen varmistamisessa.
Osana EU:n digitaalistrategiaa useissa tekoälyä koskevissa poliittisissa aloitteissa on korostettu ihmiskeskeistä lähestymistapaa teknologian kehittämisessä ja käytössä. Kehittyneen robotiikan yhteydessä tämä tarkoittaa sen varmistamista, että järjestelmät suunnitellaan ja otetaan käyttöön tavalla, joka kunnioittaa ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Lisäksi Euroopan komissio on ryhtynyt toimiin tekoälyn käytöstä johtuvien velvoitteiden ja vastuukysymysten käsittelemiseksi ja ehdottaa tarkistettua tuotevastuudirektiiviä ja tekoälyn siviilioikeudellisen vastuun direktiiviä.
Turvallisuus on toinen merkittävä huolenaihe ihmisen ja robotin välisessä vuorovaikutuksessa. EU hyväksyi vuonna 2023 Euroopan koneasetuksen (asetus (EU) 2023/1230), jonka tavoitteena oli saattaa ajan tasalle koneita (ja niihin liittyviä tuotteita) koskevat turvallisuusvaatimukset EU:n markkinoilla. Asetuksessa tunnistetaan turvallisuusriskien ulottuminen fyysisten haittojen lisäksi myös psyykkiseen stressiin. Työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva ensisijainen oikeudellinen väline on kuitenkin edelleen työturvallisuuden ja työterveyden puitedirektiivi (89/391/ETY).
Muut keskeiset haasteet, jotka johtuvat vuorovaikutuksesta kehittyneiden robottien kanssa, liittyvät osaamisvaatimuksiin. EU on jo jonkin aikaa tunnistanut teknologisen kehityksen vaikutuksen työmarkkinoihin ja taitoihin, joita työvoimalta vaaditaan. Tältä osin yksi merkittävä poliittinen aloite on Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi. Ohjelman useissa toimissa keskitytään täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sen varmistamiseksi, että työntekijällä on tarvittavat taidot nykyisiä ja tulevia työmarkkinoita varten.
Keskeiset havainnot
- Robottiteknologian käyttöönottoon vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Tieto- ja viestintätekniikan käytöstä yrityksissä tehdyssä Eurostatin tutkimuksessa kerättyjen tietojen mukaan korkeat työvoimakustannukset ja vaikeudet rekrytoida henkilöstöä ovat keskeisiä syitä investoida robotteihin. Lisääntynyt kilpailukyky ja tuottavuuden kasvu ovat keskeisiä sisäisiä tekijöitä.
- Teollisuus- ja palvelurobotit ovat yleisimpiä suurissa yrityksissä. Vuonna 2022 noin joka viides suuri yritys EU:ssa käytti teollisuusrobotteja (esim. hitsaukseen, laserleikkaukseen). Sen sijaan vain yhdessä kymmenestä yrityksestä käytettiin palvelurobotteja (esim. valvontaan ja kuljetuksiin). Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä robotiikan käyttö on huomattavasti vähäisempää, mikä johtuu pääasiassa robottiteknologian käyttöönoton pääomaa vaativista tuntuvista investoinneista ja mittakaavaeduista, joita tarvitaan, jotta saavutetut tehokkuushyödyt voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
- Arvioitaessa riskejä ihmisen ja robotin välisessä vuorovaikutuksessa keskitytään yleensä fyysiseen turvallisuuteen, ja psykososiaaliset vaikutukset jäävät huomiotta. Työntekijöiden ottaminen enemmän mukaan robottiteknologian suunnitteluun ja käyttöönottoon voisi auttaa vähentämään tiettyjä stressitekijöitä, erityisesti teknologian käyttöönoton alkuvaiheessa ilmenevää epävarmuutta. Työntekijöiden osallistuminen on usein tarpeen, jotta järjestelmät tai sovellukset voidaan mukauttaa tai räätälöidä toimintaympäristöön.
- Kun robottiratkaisuja integroidaan työpaikoille korostaen teknologian turvallista käyttöä, muutoksenhallintaohjelmat voivat auttaa ratkaisemaan epävarmuustekijöitä, lisäämään työntekijöiden kestävyyttä muutostilanteessa ja auttaa heitä sopeutumaa uusiin työrutiineihin. Edistyneiden laitteiden parissa työskentely ei useimmissa yrityksissä edellytä erityistä pätevyyttä. Robottijärjestelmien käyttöönotto vaati kuitenkin uusia digitaalisia, analyyttisiä ja sosiaalisia taitoja joillakin työpaikoilla ja tietyillä aloilla (esim. valmistusteollisuudessa) tai tietyissä työtehtävissä (esim. johtajat ja esimiehet).
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kyselytutkimuksesta saadut tiedot viittaavat siihen, että ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus on yhteydessä työn kiivastahtisuuteen, seurannan lisääntymiseen, sosiaalisen ympäristön heikkenemiseen ja autonomian vähenemiseen. Tapaustutkimuksista saatu näyttö viittaa kuitenkin siihen, että kielteiset tulokset johtuvat pikemminkin organisatorisista tekijöistä ja johdon valinnoista kuin itse teknologiasta.
Päätelmät
- Erityisesti tekoälyllä varustettu robottiteknologia lupaa parantaa tuottavuutta, lisätä työturvallisuutta, lieventää tehtävien yksitoikkoisuutta, vähentää fyysistä rasitusta ja tehdä työstä kiinnostavampaa ja palkitsevampaa. Näiden etujen toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijöitä kohdellaan myös teknologisten ratkaisujen kehittäjinä eikä vain kustannuksina, jotka on minimoitava. Poliittiset toimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan edistää ihmiskeskeistä suunnittelua, mukaan lukien valistuskampanjat, julkiset kannustimet ihmiskeskeisen tutkimuksen ja kehityksen tekemiseen sekä ohjeiden kehittäminen eettistä ja ihmiskeskeistä suunnittelua varten.
- Työmarkkinaosapuolilla voi olla ratkaiseva rooli sellaisten politiikkojen muotoilussa, joissa etusijalla ovat inhimilliset arvot ja osallistava lähestymistapa teknologian suunnitteluun ja käyttöönottoon työpaikoilla. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuonna 2020 tekemä digitalisaatiota koskeva puitesopimus on tärkeä väline, joka edistää robotiikkaan liittyvien toimien koordinointia ja ihmiskeskeisyyttä.
- Koulutusaloitteita olisi pyrittävä tukemaan jatkuvasti siten, että etusijalla on kehittää keskeisiä taitoja ihmisen ja robotin välisessä yhteistyössä, mukaan lukien digitaalinen lukutaito sekä sopeutumiskyky ja kestävyys suhteessa automaatioon. Yhtä tärkeää on varmistaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria 10:n (terveys ja turvallisuus) ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen tehokas täytäntöönpano.
The report contains the following lists of tables and figures.
List of tables
- Table 1: Examples of advanced robots
- Table 2: Number of interviews and types of interviewees across the selected establishments
- Table 3: Main characteristics of the case studies investigated
- Table 4: Main reasons enterprises use robots, 2022 (%)
- Table A1: Results of fixed-effects logistic regressions of the association between using robots at work and working conditions
List of figures
- Figure 1: Share of enterprises using industrial or service robots in the EU, 2018–2022 (%)
- Figure 2a: Share of enterprises using industrial (A) and service (B) robots, by size of enterprise, 2022 (%) - Industrial robots
- Figure 2b: Share of enterprises using industrial (A) and service (B) robots, by size of enterprise, 2022 (%) - Service robots
- Figure 3: Share of enterprises using service robots in the EU, by purpose, 2018–2020 (%)
- Figure 4: Share of enterprises using industrial and service robots in the EU, by sector, 2022 (%)
- Figure 5: Average marginal effect of robot use on working conditions
- Figure 6: Share of workers reporting initiatives to address and prevent OSH risks in establishments using robots that interact with humans, 2022 (%)
- Number of pages
-
62
- Reference nº
-
EF23010
- ISBN
-
978-92-897-2409-8
- Catalogue nº
-
TJ-09-24-447-EN-N
- DOI
-
10.2806/601796
- Permalink