Työolot ja kestävä työ

Keskeiset poliittiset viestit

Päätöksentekijät saavat Eurofoundin tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista tietoa, jonka avulla he voivat puuttua alan keskeisiin ongelmiin.

• Työolojen parantaminen on ratkaisevan tärkeää niin työntekijöille kuin työnantajille. Työn laadussa on otettava huomioon useita eri näkökohtia. Laadukas työ antaa ihmisille mahdollisuuden työuran pidentämiseen ja parantamiseen, mikä edistää kestävää työtä ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista.
• Työolot EU:ssa paranevat yleisesti, vaikka edistystä tapahtuukin vähitellen. Kaikkien työntekijäryhmien osalta edistys ei ole ollut yhtä nopeaa: vauhti riippuu työsopimuksen tyypistä, toimialasta ja koulutustasosta.
• Työoloja ja työn laatua voidaan parantaa EU:ssa monin tavoin. Hallituksilla on tietenkin tärkeä tehtävä puitteiden luomisessa lainsäädännön avulla. Mutta myös työntekijät ja työnantajat organisaatioineen ovat tärkeitä toimijoita. Monissa työn laatua koskevissa näkökohdissa muutos tapahtuu juuri työpaikalla.
• Ainoastaan viidesosa eurooppalaisista yrityksistä on pystynyt yhdistämään parhaan mahdollisen työhyvinvoinnin ja tuloksellisen liiketoiminnan. Tulokset ovat osoittautuneet parhaiksi sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta työpaikoilla, joilla sekä investoimisen että osallistumisen taso on korkea. Niillä lisätään tehokkuutta ja parannetaan työn laatua antamalla työntekijöille entistä enemmän päätösvaltaa omasta työstään, helpottamalla työntekijöiden osallistumista ja edistämällä koulutusta ja oppimista.
• Monien ihmisten on hankalaa yhdistää työhön liittyviä velvollisuuksia ja muun elämän sitoumuksia. Tämä koskee erityisesti lasten vanhempia ja muita läheishoitajia. Joustavat työjärjestelyt voivat auttaa näiden vaikeuksien selättämisessä, mutta ne aiheuttavat myös haasteita. Esimerkiksi etätyö lisää vapautta valita työskentelyaika ja -paikka, mutta se voi myös pidentää työaikaa ja tehdä työstä raskaampaa. Työstä on myös vaikeampi irrottautua.
• Etätyön lisääntyminen covid-19-pandemian aikana on korostanut työ- ja yksityiselämän välisen rajan hämärtymistä. Monet hallitukset ja työmarkkinaosapuolet keskustelevat ”oikeus irrottautua” -aloitteista, jotta voidaan estää laajojen työntekijäsegmenttien mahdollinen fyysinen ja henkinen uupuminen.
• Jatkossa työmarkkinaosapuolten on pyrittävä sisällyttämään säännöksiä, jotka koskevat työntekijöiden etätyön vapaaehtoisuutta tai tiettyjen tehtävien soveltuvuutta etätyöhön, kaikkiin oikeudellisiin kehyksiin tai sopimuksiin. On myös ratkaisevan tärkeää selkeyttää, miten työnantajat voivat osallistua etätyöhön liittyviin kustannuksiin. Yhtä tärkeitä ovat takeet samasta palkasta ja koulutusmahdollisuuksista etätyötä tekeville.

During 2021–2024, Eurofound will provide important insights into the challenges and prospects related to working conditions and sustainable work in the EU. Building on long-established expertise in this area, Eurofound will look at trends and progress over time and identify emerging concerns around working conditions and job quality. The analysis will cover different countries, sectors, occupations and groups of workers on issues such as work organisation and teleworking, working time, work–life balance, equal treatment, workplace health and well-being, skills and training, earnings and prospects, and job satisfaction. Non-standard forms of employment will be a specific focus, particularly self-employment.

In light of the EU’s demographic challenge of an ageing population and the increasing diversity of working life, Eurofound will continue to explore the factors enabling more workers to stay in employment longer. It will also put the spotlight on improving job quality as an enabler of greater labour market participation and increased employee motivation, contributing to sustainable work over the life course.

The links between work and health will be investigated in close consultation with the European Agency for Safety and Health at Work (EU-OSHA). Eurofound aims to build on its collaboration with the International Labour Organization (ILO) on issues around the future of work and working conditions at global level.

• Podcast: Eurofound Talks - Sustainable work

Eurofound’s research aims to assist policy action to improve working conditions and job quality, while progressing towards sustainable work, helping to address the challenges facing the EU and national levels in the areas of work and employment. It focuses on identifying pressing issues and specific groups at risk and analysing selected elements.

The Agency’s work plan is aligned with the European Commission’s political guidelines over the next four years, directly feeding into a number of key policy areas aimed at creating a robust social Europe. In particular, Eurofound’s research will support policy initiatives under the European Pillar of Social Rights in the aftermath of the COVID-19 crisis and activities linked to, among other initiatives, the European Gender Equality Strategy 2020–2025, the reinforced Youth Guarantee, the Youth Employment Support package, the skills agenda, as well as innovation and job creation and the European Commission’s proposal for adequate minimum wages in the EU.

• European Commission: Priorities 2019–2024: An economy that works for people

Eurofound continues to monitor developments in working conditions, with a particular focus on improvements in the job quality of older workers, the challenges associated with specific types of self-employment and the longer-term structural impact of the COVID-19 pandemic. 

In 2024, fieldwork commences for the newest edition of the European Working Conditions Survey (EWCS), which includes questions on working conditions and work–life outcomes relevant to the aftermath of COVID-19. The first results are planned for the end of 2024. 

Final analysis of data from the European Working Conditions Telephone Survey 2021 (EWCTS) feeds into three studies in 2024: an analysis of working conditions and work practices in the hybrid workplace; an investigation of changing working time patterns; and an examination of the job quality of older workers.

Research commences on small and medium-sized enterprises (SMEs) in Europe, examining levels of digitalisation, digital skills, innovation and training strategies. This research assesses how workers in SMEs compare to the average in terms of working conditions, job quality, digital skills and take-up of training. 

Research in 2024 also aims to identify the most vulnerable group of workers by examining employment relationships that combine several unfavourable characteristics. The research investigates the job quality of workers in these employment relationships, their access to social protection and training, as well as ways to support the transition to more secure forms of employment.